Urheiluun ja erityisesti joukkueurheiluun, kuuluu erottamattomana osana fanikulttuuri. Tosin palavimmat joukkueen kannattajat eivät pidä sanasta fanitus, vaan näkevät itsensä juuri kannattajina. Heille fanittaminen tarkoittaa ihailemista, joka menee ohi muutamassa vuodessa, ja fani siirtyy iloisesti fanittamaan jotain muuta.

Kannattaminen on sen sijaan jotain syvempää, kiihkeää ja intohimoista, ja saattaa kestää yli sukupolvien. Tästä esimerkkinä olkoon tamperelaiset jääkiekkojoukkueet Tappara ja Ilves. Se kumpaa joukkuetta kannattaa, on vakava asia, ja sillä on suoria seurauksia sekä perhe- että sosiaaliseen elämään. Kun nämä joukkueet pelaavat toisiaan vastaan, on hallissa erityinen tunnelma.

Parhaimmillaan urheilujoukkueen fanittaminen antaa kannattajalle paljon, sillä joukkue ja muut kannattajat ovat kuin toinen, laajempi perhe. Kannattajat haluavat tunnustaa väriä erilaisin oheistuottein, joita löytyy muun muassa osoitteesta supportsplace. Oman joukkueen väreissä ja logossa komeilevat pelipaidat, hupparit, huivit ja shortsit sekä yhdistävät faneja, että kertovat muulle maailmalle omasta joukkuevalinnasta.

Urheiluun ja erityisesti kannattamiseen kuuluu paljon tunteita. Kun omalla joukkueella menee hyvin, on riemu katossa ja elämässä on kaikki hyvin. Mutta kun joukkue rämpii häviöputkessa viikko toisensa ja jopa kausi toisensa jälkeen, on fanittaminen vaikeaa. Jopa vihan-ja kaunantunteita saattaa leimahtaa pintaan, mutta tosifani ei koskaan hylkää omaa joukkuettaan.

Kun oma joukkue vihdoin, jopa vuosikymmenten jälkeen saa finaalipaikan tai jopa voittaa mestaruuden, tuntuu kannattajastakin, kuin jokin suurempikin kirous olisi poistunut ja on taas helpompi hengittää. Suomi taisteli vuosikymmeniä jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa, aloitti erinomaisesti, luistin ja peli kulki. Sitten tuli vastaan Ruotsi, ja pelit lopahtivat siihen. Kun Suomi vihdoin voitti jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995, ja juuri Ruotsia vastaan, oli trauma voitettu ja juhliva kansa täytyy spontaanisti Helsingin Senaatintorin.

Kannattajat ovat tärkeitä myös joukkueelle, sillä juuri he auttavat joukkuetta voittoon kannatuslauluillaan ja ottelussa mukana elämisellä. Erityisesti pesäpallo-otteluissa on tapana myös horjuttaa vastustajan joukkuetta, erityisesti lyömävuorossa olevia, häiritsevillä huudoilla. Tässä pysytään kuitenkin hyvän maun rajoissa, eikä tietyn rajan yli mennä. Se, ketä pelaajaa horjutetaan, on hyvä valita tarkkaan, sillä jotkut saavat vain ekstrapuhtia häiritsevästä huutelusta.